Jeesus vastasi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.”
Joh. 14:6
Ihmeet eivät herätä vihaa. Yliluonnollinen herättää uteliaisuutta ja
hiljaista hyväksyntää. Hienoa, jos joku saa avun hätäänsä, tuli apu
mistä tahansa, ajatellaan. Sen sijaan aina tulee olemaan pahennuksena
se, että Jeesusta pidetään Jumalan Poikana ja syntien sovittajana ja
ainoana tienä taivaaseen. Nopeasti nousee silloin vastakysymys: mikä on
kristitty sanomaan, että vain yksi tie vie perille? Suvaitsevaisuus
edellyttää, että jokaisella saa olla oma tiensä ja kaikkien tiet ovat
yhtä oikeita. Ihmisten valinnat eivät kuulu muille. Tämä kaiken
hyväksyvä ilmapiiri on varmasti sielunvihollisen tavoite. Sekoitetaan
tiet ja uskot, niin että ei ole oikeaa, ei väärää. Eikä kukaan löydä
lopulta perille. Yksinkertaiset, Jumalan sanaan uskovat ja siitä kiinni
pitävät kristityt käyvät yhä harvinaisemmiksi linnuiksi
kristikunnassakin. Ajankohtaiseksi alkaa nousta Jeesuksen kysymys,
löytääkö hän uskoa enää ollenkaan palatessaan takaisin.
lähde
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti