keskiviikko 1. helmikuuta 2012

tärkeetä asiaa !

Nyt oon kirjottamassa aiheesta joka vaatis multa ihan täydellistä ajatusten järjestelytaitoa ja loistavaa kirjoitustaitoa. Kumpaakaan noista mulla ei ole mutta mä yritän kaikkein parhaani, ja toivon että sinä lukijaseni löydät tästä tekstistä sen mun perusajatuksen ja postauksen pääpointin.

Tää on nimittäin ehkä kaikkein tärkein asia mitä keksin. Mutta tää on myös aihe joka herättää paljon negatiivisia asioita joissain ihmisissä. Mä toivon, ettet heti aiheen luettuasi sulje tätä välilehteä, vaan että yrität oikeasti ymmärtää mitä yritän sanoa tässä postauksessa.

Aion nyt nimittäin kirjottaa kaikkein hienoimmasta asiasta eli uskosta. Mä en todellakaan ole mikään paras tähän hommaan (ehkä pikemminki päinvastoin), oon ollu uskossa vasta jonkun kuukauden, en oo kerennyt käydä vielä kasteella enkä tunne Raamattua vielä kunnolla jne. Mutta haluun kuitenkin nyt kirjottaa tästä ja kertoa että miksi mä uskon Jumalaan.

Alotan vaikka kertomalla vähän mun elämästä ja siitä mitä ennen ajattelin Jumalasta...

Oon lapsesta asti ollu mukana erilaisissa seurakuntien toiminnoissa. Oon käyny monilla eri leireillä, käynyt Helluntaiseurakunnassa Mix-illoissa ja tietty käyny riparin ja ollut isosena jne. Oon aina myös jollain tavalla uskonu Jumalaan, mutta mulla oli myös epäilyksen siemen siitä onko Jumala oikeasti olemassa.

Viime vuoden lokakuussa mun elämä teki pikku kuperkeikan, kun mun poikaystävä yks kaks ilmoitti että on tullut uskoon. Mä menin suurinpiirtein shokkiin ja olin tosi hämilläni ja vihanen, koska en pystyny ymmärtämään miten ihminen voi hetkessä muuttaa ajatuksensa ihan päinvastasiksi mitä ne ennen oli. Lisäks mä myös pelkäsin ja mietin mitä mun Jonille oikein on tehty ja miks ja mitä meille käy ja pitääkö meidän erota jnejne.. Me puhuttiin ja tapeltiin Jonin kanssa monet kerrat uskosta, mä olin _niin_ skeptinen ja mietin että Joni on jossain hihhulikerhossa ja se on aivopesty. Mun kaverit voi todistaa tän ja myönnän sen itekin.

Monta kertaa Joni kuitenkin pyysi mua tulemaan sen kanssa sinne seurakuntaan. Ja vaikka olin ihan superskeptinen, mulla kuitenkin oli se pieni usko, ja mietin että mitä mä voin menettää jos meen käymään siellä kerran? Niin mä sitte suostuin lähtemään Siioniin, vaikka voin kertoa, mua pelotti ja jännitti se ihan sairaan paljon :D

Se seurakunta minne Joni vei mut, sijaitsee Töölössä ja sen nimi on Siion seurakunta. Nyt voin sanoa että se on maailman paras paikka, mutta sillonku ekan kerran menin sinne (pakko huomauttaa: olin väärässä ratikassa ja sekoilin eri linjojen välillä ja huusin Jonille keskellä kaupunkia ja me myöhästyttii mutta päästiin lopulta perille) niin silloin ajattelin vaan että oho tää on isompi ku ajattelin.

Siinä vierähti pari tuntia, ja niin siinä vaan lopulta kävi, että kun se ilta oli päättymässä, mä menin eteen rukoiltavaksi (pikku huomautus: tässä vaiheessa itkin jo hulluna, kyyneleet vaan valu :D) ja niin mukavin pastori rukoili mun puolesta, niin mä sain mun sydämeen täydellisen varmuuden siitä että Jumala ja Jeesus on olemassa. Ja se varmuus tuli siitä, että kyseinen pastori, jota en ikinä eläissäni ollut tavannut, kerto mulle asioita, joita olin päässäni miettinyt monta kuukautta. Ja se tunne, se kuinka sun sydän kevenee ja huulet vaan käy hymyilemään ku mietit mitä just tapahtu, se on jotain niin hienoa! Ku me päästiin Jonille, mun piti monta kertaa varmistaa että sanohan se niin, eikö sanonukki, ja mun sydän vaa hymyili koska mulla oli niin hyvä olla.

Ja mä niin haluan että kaikki mun kaverit ja tutut ja sukulaiset ja koko maailma saa kans kokea sen! Jos mä saisin päättää, veisin teijät kaikki heti Siioniin! :D Janna ja Anni ja Emmi ja kaikki te jotka tätä luette, veisin teijät Siioniin että teijän sydämet vois olla maailman ilosimpia. Mutta pointti on se, että se valinta pitää tehä itse :) Vaan jokainen ite voi päättää. Mutta se valinta pitää tehä vielä tässä elämässä, siinä vaiheessa kun me lähetään täältä meillä ei enää oo vaihtoehtoja. Siinä vaiheessa pitää olla valinta tehty :)

Ja jos sulla kuka tätä nyt luet, on epäilys sun sydämessä, niin sulle mä haluan sanoa että Jeesus ja usko on oikeesti maailman hienoimmat asiat. Miksi et uskois niin hienoon asiaan? Mitä voit menettää?

Loppuun muistutan myös vielä että mä en itse siis todellakaan koe olevani mitenkään valmis uskossa, oon vasta ihan ensiaskeleissa! :D Toivon kuitenkin, että saisin jokapäivä vahvistua ja elää uskossa, koska rehellisesti, mikään ei voisi olla hienompaa.

Ja nyt , lots of love ja paljon hyviä unia, toivottavasti tää teksti sai edes jonkun miettimään näitä asioita!

<3 heidi

2 kommenttia:

  1. Sun pitää kyl joku päivä ottaa mut mukaa sinne, kuhan pääsee sinnepäin :))

    VastaaPoista
  2. No kuule! Ihan varmasti otan!:) Kaikki ottaa sinut ilolla vastaan siellä :) <3

    VastaaPoista